torstai 8. elokuuta 2013

Ei sitä aina jaksa.

Tällä viikolla minun piti kirjoittaa. En ole jaksanut. Ei ole huvittanut.

Olen maannut sohvalla. Lukenut nettikeskusteluja ja välillä kirjaa. Etsinyt netistä tapetteja ja baarijakkaroita ja todennut, että makuni on hieman liian kallis varallisuuteeni verrattuna (ongelma on siinä, etteivät haluamani kalusteet ole saavuttamattoman kalliita, vaan sellaisia, jotka pakottavat valitsemaan sisustamisen ja matkustamisen välillä. Olisi yksinkertaisempaa, jos hintataso pakottaisi naurahtamaan ja unohtamaan. (Lotossa voitin jo, mutta 14,6 euroa ei ratkaise sisustusongelmiani.)).

Olen ajatellut kaikenlaista. Mietiskellyt tätä elämää, ja muutaman muunkin ihmisen elämää. Parisuhteita, seksiä, äitiyttä, läheisyyttä. Sen sellaista. Ehkä kirjoitan ajatuksistani joskus. Nyt en jaksa.

Olen ärsyyntynyt Anna Kareninaan. En kirjaan (se on hyvä), vaan henkilöhahmoon. Miksi kaikki naiset (turha yleistys) ovat niin epävarmoja itsestään ja rakastettavuudestaan? Minäkin.


Tämä on nyt tällainen viikko. Ensi viikolla saan sitten jotain aikaiseksi.

2 kommenttia:

  1. Ehkä tuossa onkin se perimmäinen syy, miksi ajatus Anna Kareninaan tarttumisesta ei sytytä minua. Olisi liian tuskallista tutkailla omaa peilikuvaansa. Kai. ;)

    VastaaPoista
  2. Peilikuvan katselu vaatii aina sopivan mielentilan. Joskus siitä oppii jotain, joskus vain ahdistaa ja ällöttää :)

    VastaaPoista