Joskus pieni tyttö juoksee ajatuksissani. Toivon tytär. Minun lapseni.
Viime päivinä olen ajatellut häntä paljon. Kutsunut nimellä. Miettinyt saanko hänet joskus syliini vai jääkö hän mielikuvituslapseksi.
Haluaisin hänet, vaikka ajattelen, ettei minun olisi järkevää haluta.
(- Mitä jos tulisin raskaaksi? kysyin Toivolta.
- Sitten me saisimme lapsen, vastasi hän.)
Viime päivinä olen ajatellut häntä paljon. Kutsunut nimellä. Miettinyt saanko hänet joskus syliini vai jääkö hän mielikuvituslapseksi.
Haluaisin hänet, vaikka ajattelen, ettei minun olisi järkevää haluta.
(- Mitä jos tulisin raskaaksi? kysyin Toivolta.
- Sitten me saisimme lapsen, vastasi hän.)
Toivottavasti saat lapsesi, jos häntä toivot. Minä en saa, rakkaani ei halua enempää lapsia. Tosin ymmärränhän minä, käytännössä se olisi tosi vaikeaa ja meillä on jo tosi monta yhteensä, mutta kun minä niin tahtoisin, silti. Pieni punatukkainen tyttö tuhisee joskus unissani.
VastaaPoistaEmmi
Olen pahoillani. Mutta niinhän se on, ettei ihan aina saa kaikkea mitä haluaisi.
VastaaPoistaToivolla ei ole lapsia ja minullakin vain Poikanen, joten sikäli tilaa olisi. Ja jotenkin ajattelen, että Toivo olisi isänä onnellinen ja että hän olisi isänä hyvä. Aika näyttää.
Ei ole epäilystäkään, että noin tyyni mies voisi olla hyvä isä. Jos vielä olette kasvatustavoista ja -tavoitteista samaa mieltä ja tulette toimeen keskenänne parina ja pikkuperheenä nykyisessä kokoonpanossa, on jo aika monta kompastuskiveä kammettu yhteiseltä elämänpolultanne (aika hyvä kielikuva kaikessa omaperäisyydessään, eh). :)
VastaaPoista