perjantai 11. lokakuuta 2013

Kun joku ei ole sellainen kuin joku toinen on joskus ollut.

Toivo kertoi, että oli ennen kuin oli puhunut kanssani jo ehtinyt sanoa kaverilleen, että viikonloppu parin viikon päästä sopii. Kaveri oli kuulemma ollut hieman nyreissään, kun se ei sitten sopinutkaan.

Toivon kommentti oli toteava. Siinä ei ollut häivähdystäkään siitä, että hän olisi syyttänyt asiasta minua. Siinä ei ollut viitettäkään siitä, että hän peruisi lupauksensa.

Minun rakkauteni venähti taas pituutta.

2 kommenttia:

  1. Toivo on sanansa mittainen mies. Sellaisesta tykkään.

    Tekisi mieli sanoa, että hän on harvinaisuus, mutta en sittenkään ole ihan varma, pitäisikö se paikkansa maailmankaikkeuden kannalta vai vain minun (ja ehkä sinunkin) kokemusmaailmassani. Kun on tottunut pettymyksiin ja syyllistämiseen, kestää hetken jos toisenkin tottua toisenlaisiin käytäntöihin.

    VastaaPoista
  2. Haluan uskoa - asiaa hetken mietittyäni - ettei Toivo ole harvinaisuus. Haluan uskoa, että suurin osa ihmisistä on sanojensa mittaisia, hyviä ihmisiä ja vain pieni osa toisenlaisia. :)

    VastaaPoista