Liikaa.

Haluaisin olla sängyssä noin kolmen tunnin päästä. Kello soi huomenna viisi yli viiden (enkä minä todellakaan ole mikään aamuvirkku). Jos pääsisin rauhoittumaan yhdeksän maissa ja osaisin nukahtaa kymmenen tienoilla, ehtisin nukkua seitsemän tuntia ja ehkä selviäisin huomisesta. Ehkä.

Ennen kuin pääsen nukkumaan, minun pitää pakata ja käydä kaupassa. Keskiviikon esitys pitäisi valmistella loppuun, mutta joutunen tekemään sen huomenna lentokentillä. Ja jotain muutakin varmasti pitäisi tehdä, en vain muista enää mitä. 

En yleensä jännitä esiintymistä, nyt jännitän. En haluaisi lähteä lainkaan, olisin mieluummin jäänyt toimistolle. Päätin kuitenkin potkia itseni liikkeelle, mukavuusalueen ulkopuolelle (jos ei poistu mukavuusalueelta, ei kehity, muistuttaa ohjaaja spinningissäkin). Jos esitys menee huonosti, sitten se menee. Ei sitä enää torstaina muista kukaan muu kuin minä.

Olisipa jo perjantai.