torstai 13. marraskuuta 2014

Hyvää yötä.

Matkustin tänään junalla Pietariin. Matka oli liian lyhyt. Olisin mielelläni istunut omissa ajatuksissani kauemminkin. Vaikka Siperiaan saakka (ja edelleen lautalla Japaniin).

Mieleni on ollut viime päivinä yhtä harmaa kuin taivas tänään. Olen väsynyt. (Istuisin mielelläni junassa viikon. Kaikessa rauhassa.)

Olemme puhuneet yhteisestä loppuelämästä sen miehen kanssa, joka on ollut minulle toivo. Olemme puhuneet myös erosta.

En minä tiedä minne olen menossa. (Nukkumaan. Aamulla on aikainen herätys. ).

6 kommenttia:

  1. Teidän suhde vaikuttaa mielestäni niin mielenkiintoiselta, että harvalla on tuollaiseen mahdollisuus. Voitte olla yhdessä ja erillään. Voiko suhteelta lisää toivoa.. :) Nämä pilviset säät tässä vuodenajassa vaikuttavat paljon; mikään ei tunnu juuri miltään. JOS vain pääsette, menkää ihmeessä yhteiselle etelän lomalle! Kokemusta on, meidän parisuhteelle on ollut siitä apua ja iloa ;)

    VastaaPoista
  2. On se nyt jumankauta vaikeaa. Yhteisestä loppuelämästä ei ikinäkoskaanmilloinkaan voi olla takeita. 'Sehän on sama kuin vapaaehtoisesti kietoisi silmukan kaulaansa ja sinnittelisi läpi elämän no matter what, koska on niin päättänyt.

    Jos tarvitsee puhua erosta, saattaa olla parempi erota.

    VastaaPoista
  3. Niin, on se vaikeaa. Takuita ei ikinä ole mistään, mutta voi olla tavoitteita ja toiveita. Yhteisiäkin. Jos yhteisenä tavoitteena on yhteinen loppuelämä, se minulle tarkoittaa sellaisen suhteen rakentamista ja ylläpitoa, josta kumpikaan ei edes halua pois. Ei sitä, että tässä nyt ollaan, vaikka olisi kuinka paha olla.

    Erokeskustelua en jaksa enkä halua tässä avata. Ei meistä kumpikaan kai halua erota, mutta todellakin voi olla, että se on järkevintä.

    Minulle en hyvin tärkeää, että parisuhteessa voi olla sekä yhdessä että erikseen. Mutta ei se vielä riitä. ~ Seksin ja seuran lisäksi pitää olla yhteys ihmiseen.

    Loma voisi tehdä hyvää, mutta juuri nyt se ei ole mahdollinen vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin on syytä olla yhtenäiset arvot ja samankaltainen ajatusmaailma, jotta voi vallita henkinen yhteys. Jos ei vielä muutaman vuoden seurustelun jälkeen tunne, että kaikki em. on olemassa, niin ... ei sitä sitten varmaan olekaan.

      Poista
  4. Jostakin luin pariskunnasta, joka päättää aina vuodeksi kerrallaan jatkaa yhdessä. Vuoden lopussa tehdään tilannekatsaus ja päätetään seuraavasta vuodesta. Kuulostaa tavallaan raadolliselta, mutta ehkä myös toimivalta. Ei tarvitse joka päivä pelätä menettämistä tai epäröidä mutta ei myöskään tarvitse lyyhistyä sen taakan alle, että suhteen on kestettävä loppuelämäksi. Ihmiset, toiveet ja unelmat muuttuvat. Minusta olisi ihanaa jos ihmiset olisivat toistensa kanssa tahdosta, eivätkä yhteiskunnan odotusten takia.

    - Sola

    VastaaPoista
  5. Tilannekatsaukset kuulostavat minusta järkevältä toimintatavalta. Itse en tosin haluaisi suhdetta, joka perustuu ketjutettuihin määräaikaisiin sopimuksiin, vaan ennemminkin vakituisen, toistaiseksi voimassaolevan suhteen, jonka toimivuutta määräajoin arvioidaan.

    VastaaPoista